maanantai 18. helmikuuta 2013

London & Milano!


Mikä olisikaan kivempi tapa aloittaa viikko blogin puolella kuin lisätä kasa ällösöpöjä kuvia koiristaan?


London (synt. 29.8.2008) ja Milano (synt. 2.2.2010)


Eräs ennustaja kertoi muutamaa vuotta aikaisemmin (ennen kuin Londonia oli hankittu/harkittu edes hankittavaksi) että meidän perheeseen tulee lemmikki jonka sielu kuuluu jollekkin kuolleelle sukulaisellemme. Kuulostaa hieman pelottavalta ja sitä se kieltämättä on. En saanut koskaan pienenä ottaa koiraa vaikka olisin halunnut. Äiti ei oikeen oo mikään suuri koirafani ja ei oikeen voi sietää eläimistä lähteviä karvoja. 

Menin Big Brotheriin ja jotenkin ihmeenlailla otin siellä puheeksi että haluaisin koiran ja että sen nimeksi tulisi London. Juuri tähän aikaan London syntyi ja itseasiassa vain muutaman kilometrin säteellä Big Brother talolta. Kun tulin talosta, lähdin muutaman toimittajan kanssa ulos. Multa kysyttiin että olisinko kiinnostunut tekemään heidän kanssa haastattelun ja että rahasumma jonka saan haastattelusta, on käytettävissä miten ikinä haluankaan. Lähdetäänkö ulkomaille? Osta uudet huonekalut? Tee mitä ikinä haluat. Ilmoitin haluavani chihuahuan. Siitä meni noin muutama viikko ja me lähdettiin toimittajan kanssa hakemaan tätä koiraa. Uskon että kaikella on tarkoituksensa. Tässä tapauksessa mun piti mennä taloon että London tulee löydetyksi. 

Samana iltana kun sain Londonin menin käymään äidilläni. Joka oli tietenkin hieman vastustellut mun koiranhankintaa ja heittänyt ilmoille "miten pärjäät sen kanssa?" ja plaa-plaa. Kun äiti näki tämän koiran se oli muutama minuutti ja se löysi jonku ihmeen yhteyden ton koiran kanssa. Siitä lähtien se on ollut Londonin suurimpia ihailijoita. Ottanut sitä hoitoon,maksanut eläinlääkäreitä,tehnyt sille täytekakkuja ja.. kaikkea sellaista mitä en ikinä ois mun äidistä uskonut. Tää tarina voi teistä kuulostaa ihan tosi friikiltä, mutta mä uskon että kohtalo puuttui peliin kun otin tämän koiran. Tässähän oli mutkia matkassa ja mulla oli jo toinen koira haavissa, mutta vain muutamaa päivää ennen luovutusta heidän omistajat perui kaupat, koska eivät halunneet koirasta "julkkista" haha. 



Milanon hankkimista aloimme suunnittelemaan puolestaan vuonna 2009. Se oli lähinnä siksi että halusimme Londonille kaverin ja monella meidän tuttavalla oli tuohon aikaan kaksi chihuahuaa ja he sanoivat että toinen menee siinä sivussa kuin se ensimmäinenkin. Tää koirahan ei siis periaatteessa ole minun. En ole maksanut tästä itse yhtään vaan tämä hankittiin silloin BF:lleni. London ja Milano on kuitenkin kasvanut niin kiinni toisiinsa että kun päätimme muuttaa eri osoitteisiin teimme suullisen sopimuksen siitä että koirat ovat yhdessä aina, tapahtui meille mitä ikinä tapahtuisikaan. Mä tietenkin rakastan ja pidän Milanoa kuin omanani, koska onhan se mun vaavi :) Siinä missä London oli opettanut meille kuinka helppoa koiran kanssa voi olla niin Milano heitti kaiken päälaelleen. Se on Londonin kanssa kuin yö ja päivä. Siinä missä Londonia ei ole jouduttu käyttämään lääkärissä kuin kynsiä leikatessa niin Milano on siellä vastaanotolla ollut hieman turhankin usein. Hieman isompi koira leikin yhteydessä purasi tyttöä kasvoihin.. on epäilty valeraskautta.. on epäilty oikeaa raskautta.. on ollut pieni patti masussa ja mitä vielä? 

Milano kerjää ruokaa - London heittäytyy martyyriksi ja ei tule lähellekkään. 
Milano haukkuu muita koiria - Londoni elää omassa kuplassaan ja ei näe muita kuin itsensä.
Milano leikkaa omat kyntensä - London puolestaan melkein nukutetaan että ne kynnet leikataan. 
Milano tykkää juoksennella vapaalla - London tyytyy nuuskimaan jaloissa.

Eroja tytöissä on ihan valtavasti, mutta toisaltaan se on ihan mielettömän ihanaa. Sama rotu, mutta aivan kaksi erinlaista yksilöä ja niinhän se varmana menee monienkin koirien kohdalla. Milanon nimi syntyi Londonin innoittamana. Olisi ollut tyhmää nimetä Milano vaikka "Mirjaksi" kun toinen koira oli saanut jo persoonallisen nimen. Jos Milano olisi ollut poika sen nimeksi olisi tullut Tokio. 

Kolmatta koiraa harkittiin aikoinaan. Olisimme halunneet valkoisen chihuahuan. Sen nimeksi olisi sopinut Paris, mutta mulle olisi tullut siitä aina mieleen Paris Hilton ja se on mun mielestä vastenmielinen ämmä. Päässä pyöri myös nimet: Sidney, Bambi, Britney, Vegas. Jokatapauksessa olisimme varmana jatkaneet tuolla samalla linjalla myös hänen nimen kanssa. 


Nää koirat on parasta mitä mun elämässä on tapahtunut. Mä en tiedä millaista elämä olisi ilman heitä ja mistä kaikesta jäisinkään paitsi? Me aina höpsötellään näiden kanssa ja puhutaan muka koirina. En osaa selittää, mutta jos saisitte siitä videon niin te joko nauraisitte tai passittaisitte meidät hoitoon. Nyt uusin mitä me ollaan naurettu niin luonteiltaan nää koirat on hieman kuin kaksi putouksesta tuttua kasvoa.

Milano = Sanna-Raipe Helminen 
London = Leena Hefner o.s Herppeenluoma ¨

Kun avaat oven koirat juoksee sua vastaan. Sen jälkeen Milano juoksee pois ja kun sen lähelle menee niin se luimistelee ihan kuin Sanna-Raipe. London on puolestaan sellainen että kun sitä silittää niin se alkaa "päpättämään" aivan kuin Leena. Näissä mimmeissä on kyllä omat haasteensa, mutta on ne vaan niin perkeleen suloisia ja ihania kavereita että ei niitä mihinkään vaihtaisi :) 

9 kommenttia:

  1. - Aivan ihania nuo siun koiruudet <3. Rapsutukset molemmille.

    VastaaPoista
  2. Milano on niin äärettömän söpö kun sillä on kaikissa kuvissa silmät tollee vetiset ja sirillää <3

    VastaaPoista
  3. Niin ylisöpöjä! (: <3 Osaakko yhtää sanoo paljo yks maksais, ku oon pitkään haaveillu tollasest pikkusest koirast?

    VastaaPoista
  4. vittu sä olet idiootti

    VastaaPoista
  5. Voi kun noi on söpöjä! ♥ Ja säkin oot ihana!! ♥♥

    VastaaPoista

http://nikojuhanisaarinen.blogspot.com