torstai 7. kesäkuuta 2012

Kuinka työtön minä olen?


En toki ollut maistelemassa mansikoita vaan myymässä niitä.

Mua inhottaa että anonyymit ihmiset kommentoivat mulle: "Mee oikeisiin töihin". Näitä kommentteja tulee niin tänne blogiin kuin telkkariin, jossa siis juonnan chatteja. Mitä on "oikea työ"? Kuka määrittelee mikä on oikein ja mikä on väärin? Te siellä kotona? Kutsutaanko sitä ammatiksi että kertoo työssäkäyvälle ihmisille miten sen tulisi hommata "oikeaa työtä"?

Voisin veikata että näistä idiooteista puoletkaan eivät ole tehneet töitä sitten jälkeen syntymänsä. 

Tiesittekö että chatin juontaminen keskellä yöllä, vastassa katsojat jotka arvostelevat jokaista sanomaasi.. se ei ole maailman helpointa työtä. Voin kertoa että rankempaa se on kuin mansikoiden myyminen torilla tai lidlin kassavastaavana oleminen. 

Seuraavaksi nämä peräkammarinpojat vetävät tähän mukaan ulosottoni. Kyllä sellainen rekisteri valitettavasti löytyy, mutta se ei johdu siitä että olisin päivääkään ollut tekemättä töitä. Vaan se johtuu yksinkertaisesti vääristä ratkaisuista. Olen saattanut ostaa ihanat housut, kivan paidan, siistin laukun.. mielummin kuin maksanut vuokrani. En kuitenkaan koskaan ole joutunut turvautumaan pikavippeihin tai muihinkaan lainoihin. 

Työhistoriani on värikäs. Se alkoi mansikoiden myymisenä äärettömän nuorena. Seuraavaksi joku peräkammarinpoika kertoo mulle kuinka se soittaa työvoimalaitokselle tai jonnekkin vastaavaan. Kerrottakoon että siitä on aikaa liki 15 vuotta, en usko että ketään kiinnostaa tutkia lapsityövoiman käyttöä noin pitkän ajan takaa. Nykyisinhän tienaan verokortilla ja olen laillisissa töissä. 

Kun koulukaverit lähtivät kesäloman viettoon. Minä poimin mansikoita, perkasin sipuleja, poimin herneitä ja mitä kaikkea maatilahommia siihen aikaan tulikaan tehtyä. Nautin siitä. Minut opetettiin tekemään töitä sen eteen että tienasin rahaa. En ole koskaan saanut tässä elämässä mitään ilmaiseksi ja olenkin maksanut kaikesta kovan hinnan. Tottakai minusta tuntuu etuoikeutetulta nykyisin että tienaan rahaa toisinaan sillä että linkitän yrityksen nettisivut facebookkiin ja tililleni rapsahtaa 100 euroa. Tämä kaikki johtuu siitä että facebookkini tavoittaa liki 10 000 ihmistä ja se on paljon Suomen kokoisessa maassa. Olen kuitenkin menettänyt "työni" puolesta yksityisyyteni ja minusta muutaman sadan euron korvaus ei ole edes 0,01 % siitä mitä minun tulisi tienata. Olen antanut itsestäni 100% ja enemmän. 

On pian kulunut neljä kokonaista vuotta siitä kun menetin yksityisyyteni ja sen seurauksena "normaalin työpaikkani". Teistä se voi kuulostaa hassulta, mutta olen monesti itkenyt sen vuoksi että jouduin jättämään työni Lidlissä ihan vain sen vuoksi että "koko kansan BB-nikona" työskentelystäni ei valitettavasti tullut enää mitään. 

Seuraan jatkuvasti tilanteita työmarkkinoilla ja en pidä lainkaan mahdottomuutena sitä että palaisin vaikka kaupankassalle tekemään työtäni. Se ei ole "noloa" vaikka nyky-yhteiskunta ehkä antaa sellaisen kuvan kaikista "duunareiden" hommista. Olen tehnyt freelancerina töitä viimeiset neljä vuotta ja jos teille työttömille (peräkammarinpojille) se on vieras käsitys niin se tarkoittaa sitä että minulla ei käytännössä ole kesälomaa. Voin toki pitää sellaisen, mutta silloin tuloni lakkaavat tyystin. 

Eihän teistä osa tätä koskaan tajua, mutta kaikki valinnat mitä olen elämäni suhteen tehnyt eivät ole minustakaan olleet oikeita, mutta ne ovat olleet sillä hetkellä ainoita vaihtoehtoja. Mua kuitenkin suunnattomasti ärsyttää että te piikittelette minua joidenkin asioiden suhteen. Teitä tuntuu aina kiinnostavan mun seksuaalisuus ja työllisyys. Kerrottakoon että heteroa minusta ei saa ja seksuaalisuudelleni en voi mitään. Mitä tulee työntekoon ja siihen "oikeisiin töihin" niin voi että mä olen raatanut ja raadan edelleen joka helvetin sentin eteen joka mulle tilille tulee. 

Helpointahan olisi varmaan itkeä teidän seurana sossun luukulla ja kääriä sieltä hyvät massit, mutta se olisi vastoin mun kaikkia periaatteita. Mä mielummin myisin itseäni kun olisin siellä. Ehkä hieman kärjistetty esimerkki, mutta fakta on se että ei maailmasta työ tekevältä lopu

Ei se ole teiltä pois miten tai mistä minä rahani tienaan. Pääasia on että te hommaatte omat rahanne miten sitten hommaattekaan, kunhan se on laillista ja ei satuta ketään. On tietenkin ihmisiä joille ei ole muuta mahdollisuutta kuin sossun luukku ja se ei minua liikuta oikeastaan yhtään, koska sitä vartenhan tuollainen luukku on olemassa että sieltä saa apua tarvittaessa. Tiedän että siellä on ihmisiä jotka koittavat kuollakseen hommata töitä, mutta niitä ei vaan tunnu löytyvän. Mä pidän teille peukkuja ja toivon että saatte vielä joskus sellaisen. Sitä asiaa mä en kuitenkaan ymmärrä että minulle ehdotellaan työpaikkoja tai että minulle kerrotaan kuinka mä oon työtön. Se ei siis pidä paikkaansa. 

Mun työpäivä ei ole se että olen tunnin telkkarissa lukemassa teidän viestejä ja sen jälkeen räin kattoon. Mä uskaltaisin väittää että tavalla tai toisella mä teen nytkin töitä kun istun tässä koneella ja näpyttelen tätä tekstiä. Ei se tunnu työltä, mutta se on alkanut tuottamaan ja se tuntuu hauskalta. 

Ihmiset olivat toivoneet minulta hieman henkilökohtaisempaa tekstiä ja mä toivon mukaan sain tarjoiltua sitä tämän postauksen muodossa. Halusin vain korjata vääristyneitä mielikuvia sen suhteen että kuka tämän blogin takana seisoo. 

Täällä seisoo poika joka teki elämänsä hienoimman ratkaisun lähtemällä mukaan Big Brother-ohjelmaan, mutta tämä poika ei tiennyt että siitä reissusta tulisi jo 4 vuotta kestänyt reissu jonka aikana minut ja kaikki asiani ovat käännetty aivan ympäri & kaikki arvot jotka minulla oli ennen ohjelmaa ja sen jälkeen on koitettu kääntää minua vastaan. Vain minä itse tiedän vastauksen niihin kysymyksiin joita te minulle esitätte, joten älkää vastatko puolestani. 

Tiivistetty versio:

Tein / teen vääriä ratkaisuja, minulla on ulosotossa laskuja. Se ei tarkoita sitä ettenkö raataisi kuin hullu työssäni joka tuntuu olevan 24/7-luonteista. Niin ja sitten vielä viimeisenä se lause mihin kaikki tulevat takertumaan: Myisin mielummin itseäni kuin olisin sossun luukulla. 

(neljässä vuodessa olen oppinut sen että vaikka kirjoittaisin romaanin.. sieltä poimittaisiin yksi hemmetin lause joka nostettaisiin esille ja jonka perusteella te siellä kotona teette arviot minusta & siitä että mitä edustan? kuka olen? mitä ajattelen? plaa.)

Nyt mä jälleen tajuan miksi mä kirjoittelen tätä blogia.. Tää helpottaa mun oloa ja tämäkin asia on nyt tuolta mieleni syövereistä saatu purettua ulos (halvempaa kuin terapeutilla käyminen) ja nyt voin keskittyä tressaamaan jotain ihan muita juttuja. 

<3

19 kommenttia:

  1. täytyy sanoo, et nyt oli kyllä niin asia teksti, kun voi.. !

    t:
    http://howdiditendupbeinglikethis.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Niko tseppii sulle!Oot ihana!<3

    VastaaPoista
  3. Ihan vitun asia tekstiä pakko kerrankin myöntää :-DD

    VastaaPoista
  4. Oi että taas kerranosasit asettaa sanat just oikeesee paikkaa!

    VastaaPoista
  5. Silti jaksat huomiohuorata edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kovin huomiohuoraamikseksi blogin pitämistä :) Korjaa jos olen väärässä?

      Poista
    2. En edes tajua miks nää jotkut kommentoi että menisit oikeisiin töihin ku he eivät varmana käy töissä ollenkaan. Siellä sossun luukulla ne on kuukaudesta toiseen :D Voi huokaus... Tsemppiä Niko, oot ihana ! <3 Muiden täytyis ottaa sust esimerkkiä, aina jaksat telkussakin olla yhtä pirtsakka! :)

      Poista
  6. Asiaa! Tsemppii, oot niko paras :)♥

    VastaaPoista
  7. hienoo tekstiä :) pistit ihan varmasti luun kurkkuun kaikille niille idioottimaisille urputtajille!

    VastaaPoista
  8. Tsempit sulle ! oli kyllä niin asia tekstiä kun olla vain voi. Oot mahtava!

    VastaaPoista
  9. Sä oon UPEA NIKO <3 Sä se vasta oikeeta työtä teetkin, kun annat itsestäsi niin paljon kaikelle kansalle. Mä luin tän niin totuudenmukaisen kirjoitukses mun miehelle ääneen (joo Pekka on 52vee ;) ) ja hän totesi, että tuollain (hienolla kirjoituksellas) pitäskin antaa takas niille pikkusieluisille tyypeille, jotka elää toisten elämää arvostelemalla niitä toisia. Ja omaa elämää ei ole laisinkaan. Pää pystyyn, sä elät niinkuin sä ite elät, ja siihe ei muilla ole nokan koputtamista. :)

    VastaaPoista
  10. Luin koko pitkän tekstin ja mun mielestä on tosi hienoa että kerrot näille kusipäille miten asiat ihan oikeesti on! Tsemppiä sulle jatkossakin ja näitä "avautumis" postauksia olis jatkossakin mukava lukea!

    VastaaPoista
  11. Tosi hyvä teksti! Mä en kadehdi hetkeäkään sun työtä: en itse varmasti kestäisi kaikkea sitä kritiikkiä, jota joudut ottamaan vastaan.

    VastaaPoista
  12. välillä menee kyllä helmiä sioille tääl blogis täytyy sanoo:D<3

    Mut muista että me jotka susta tykätään, ollaan paljon enemmän ja vahvempaa 'energiaa' ku ne jotka ei digaa :) hope wins all!

    VastaaPoista
  13. Todella hienosti kirjotettu, täytyy myöntää! Tsemppiä, koita jaksaa muutamia idiootteja, ja muista että sä oot hyvä tyyppi oikeesti:)

    VastaaPoista
  14. Kaikki työ on arvokasta, mutta onko chattijuontajan työ ja linkkien jakelu ym. sun haaveammattisi? Eli siis tähtäätkö johonkin muuhunkin, aiotko esim. opiskella vai onko tässä nyt se, mitä olet aina halunnutkin? Kunhan tuli mieleen :) Vai toivotko, että tämä tämänhetkinen "julkisuus" johtaa johonkin merkittävään?

    VastaaPoista

http://nikojuhanisaarinen.blogspot.com