sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Sekopäiset kaksi viikkoa nuoruudestani!



Viimeksi kun kirjoitin henkilökohtaisesta asiasta blogiini (niko vs armeija) se kohosi tämän blogin luetuimmaksi postaukseksi koskaan. Ihmiset eivät välttämättä ymmärtäneet tarinan pointtia ja se ymmärrettiin hieman väärin jossain kotitalouksissa. Kommentit olivat ajoittain rankkaa luettavaa, mutta pakko sanoa että osa niistä meni ihan pelkäksi provoksi joita kirjoiteltiin kieli keskellä suuta ja niimpä mä pistin ne suoraan suodattimen kautta roskiin :)

Elämäni pitää sisällään monta tarinaa. Jotku niinkin uskomattomia että jos kirjottaisin ne tänne..luulisitte minun kusettavan teitä. On paljon asioita joista vaikenen, mutta paljon tarinoita jotka olen jo kertonut julkisesti. Vuonna 2008 kun menin Big Brotheriin tiesin että ihmiset koittavat hyötyä rahallisesti minun tarinoistani. Niimpä otinkin sen asenteen että kerron ne "pahimmat" itse talossa. Näin ollen niistä menee hieman pohja ja kukaan talon ulkopuolella ei päässyt hyötymään niistä toivotulla tavalla. Taktikointia. 


Nuoruuteni pitää sisällään hyvin sekopäiset kaksi viikkoa. Haluatteko kuulla ne? 

Vuosi taitaa olla 1999 ja olen täyttämässä viisitoista. Seuraavaan lauseen kirjoittaminen puistattaa minua, mutta se oli sitä aikaa ja onneksi en ole kuullut vastaavia tarinoita enää vuonna 2014. Siihen aikaan suuressa huudossa oli bensan imppaaminen. Miettikää? Nuoret meni bensa-asemalle ja haki sieltä litran bensaa jota sitten impattiin. Varmana maailman tyhmintä ja vaarallisinta. Tätä harrastettiin nuorisotalon takapihalla jossa jengillä oli mopot. Istuttiin sen selässä, nokka bensasäiliössä ja pam. Noin 15 sekunttia ja sait jotain ihme hallusinaatioita. Itse söin kerran sanomalehden ja eräällä kerralla kaikki autot (ei siis autojen kuljettajat VAAN ne autot) huusi mulle, "toi boi toi boi toi boi". 

On syyskuu ja viikonloppu saapuu. Olemme jälleen kerran saaneet jotenkin ihmeen kaupalla lokitettua itsellemme juomiset. Tarkoitus on lähteä istumaan neljän hengen porukalla iltaa ystävämme luokse. Hänen isänsä on viikonlopun pois kotoa ja meillä on käytössämme iso omakotitalo. Mahtavaa. Vanhemmille on kusetettu jälleen ummet ja lammet missä ollaan ja milloin tullaan kotiin. Tottakai eräs ystävämme on käynyt pyynnöstämme hakemassa 1,5 litran pulloon bensaa myös.

En voi sille mitään että minua naurattaa edelleen tuon kirjoittaminen. Se on niin noloa ja äärettömän "ei mua". 


Istutaan iltaa ja humallutaan. Jossain vaiheessa alamme olemaan valmiita siirtymään keskustaan jossa järjestetään suosittu disco. Perjantaisin sinne kokoontuu kaikki coolit tyypit koko kaupungista. Joskus sinne eksyy myös joukko Laitilasta, Lokalahdesta ja mistä milloinkin. Se tietää tappelua. Onhan siis täysi mahdottomuus että kolmen kaupungin asukkaat mahtuisivat samalle nuorisotalolle. 

Ollaan tekemässä lähtöä keskustaan (en vieläkään tajua miten ihmeessä oltais jaksettu kävellä sinne, koska matkaa oli varmana 5 km, sen verran syrjässä sijaitsi omakotitalo ja kaunis navetta). No kukaanhan ei sinne keskustaan koskaan sitten lopulta kävellyt... 

Heti pihalle päästyämme yksi seurueestamme saa päähänsä että meidän pitää mennä käymään pihalla sijaitsevassa navetassa. Tyttö on kuulemma vaihtanut siellä suudelmia jonku ihanan pojan kanssa aikaisemmin kun P oli järjestänyt kotibileet. No miksei? Ovi ei aukea ja me ryömimme sisään pienestä kolosta. Siellä me sitten istumme isojen heinäpaalujen päällä ja juomme siideriä. Neljän hengen ringissä kiertää myös 1,5 litran pullo täynnä bensiiniä. Tai no eihän se enää täynnä ole, koska olemme illan aikana kierrättäneet sitä ja se on hieman haihtunut sieltä.

Neljä idioottia istuu heinäladossa, heinäpaalien päällä ja päättää sytyttää tulitikun. Kaataa tulitikun päälle korkillisen bensaa ja katsoa mitä tapahtuu. Mitä veikaatte että tapahtuu?


Korkki tippuu avatessa pulloa ja päätämme että kaadamme ihan pienen lirauksen bensaa siihen jo melkein sammuvan tulitikun päälle. Tässä vaiheessa roihahtaa ja pullo imasee liekit sisäänsä. Myöhemmässä vaiheessa polisiit ilmoittavat että meillä on ollut onni onnettomuudessa, pullon olisi pitänyt räjähtää käsiimme. Tyttö kenen kädessä pullo on menee paniikkiin ja heittää sen olkansa yli niin että kaikki bensat leviävät vaatteillemme ja pitkin navettaa. Tässä vaiheessa ajantaju ja kaikki mitä navetassa tapahtuu sumenee. En vieläkään ymmärrä miten pääsemme niiden heinäpaalien päältä maahan suhteellisen kivuttomasti vaikka olimme kiivenneet äärettömän korkealle, melkein katon rajalle asti. 

En tiedä montako minuuttia olimme siellä ladossa joka ihan oikeasi tuntui olevan liekeissä kauttaaltaan vain muutamassa sekunnissa. Ovea emme saaneet edelleenkään avattua ja joudumme ryömimään ulos samaa kautta mitä olimme tulleet. Ensimmäinen autoilija on jo pysähtynyt navetan pihalle ja auttaa meitä ulos navetasta. Tästä voisi päätellä että ihan hetkessä emme sieltä ole siis ulos päässet. Takkimme ovat liekeissä ja muistan itse itkeneeni sitä että mun 20 markan seteli varmana palaa taskussa & että missä minun pyöränavain on. Miettikää? Olemme juuri sytyttäneet kokonaisen navetan palamaan ja ihminen on niin sekaisin että murehtii jotain ihan turhaa. 

Pienessä hetkessä disco on saapunut meidän luokse. Liekit lyövät melkein vastapäisen talon seinään. Puhelinlangat palaa ja kaupungista menee osittain sähköt. Tie on poikki ja varmana 50 autoa palloilee navetan luona. Uudessakaupungissa ihmisillä on tapana seurata paloautoja ja katsoa missä palaa & mikä palaa. Pellon reunassa seisoo mies ison kameran kanssa. En tiedä onko se sama mies joka ikuistaa palavan navetan joka lopulta päätyy myös Turun Sanomien etusivun uutiseksi. Minusta on tullut julkkis. 

Olemme jälleen talossa josta iltamme on alkanut. Paikalla ramppaa lääkäreitä tarkistamassa että kaikki on kunnossa. Lisäksi poliisit istuvat pimeässä olohuoneessa kysymässä mistä palo on saanut alkunsa. Haisemme kaikki aivan bensalta. Ramppaamme vuorotellen wc:ssä ja koitamme pestä hajua itsestämme pois. Olemme saaneet jossain vaiheessa keskusteltua aiheesta niin että olemme päättäneet kusettaa poliiseja ja kaikkia että palo on saanut alkunsa tupakasta. Jopa tämä asia hirvittää minua, koska joudun kertomaan vanhemmilleni että poltan tupakkaa. Mietin mielessäni että joutuisin varmana hirteen jos he kuulisivat todellisen syyn palolle. 


Navetta palaa maan tasalle ja vanhempani tulevat hakemaan minua. Kotona selitän saman tarinan ja saan helvetinmoiset huudot. Toki vanhempani ovat kiitollisia että olen edelleen hengissä, se on varmana ainoa asia joka siinä vaiheessa helpottaa. Seuraavana aamuna saan käsiini isäni toimesta Turun Sanomat ja kyselyn siitä olenko ylpeä aiheesta? En tietenkään ole. Mietin mielessäni kuinka idiootti voinkaan olla. Samalla nauramme tekstiviesteillä miten tarinamme on uponnut kaikkiin ja olemme ilmeisesti pääsemässä pälkähästä. 

Maanantaina kouluun meno on.. mielenkiintoista. Pieni kaupunki jossa jutut liikkuvat nopeammin kuin roihuavat liekit. Käytävävällä amikset eivät huuda tällä kertaa perääni "homo" vaan se on viikonlopun aikana vaihtunut "tuhopolttaja" -huuteluksi. Aamu alkaa historialla ja meidän yliherkkä maikkamme pitää puhetta itku silmässä viikonlopun tapahtumien vuoksi. Jo nyt liikkeellä on sata tarinaa miten ilta on edennyt. Villeimmät huhut kertovat että olemme omistajan toimesta sytyttäneet navetan palamaan. Joku tietää kertoa että navetassa on kuollut lehmiä. Todellisuudessa niitä ei onneksi jostain syystä ollut tällä kertaa siellä. 

Kaikki neljä on saanut puhelun ja meidät on kutsuttu kuulusteluihin keskiviikoksi. Jossain vaiheessa maanantai päivän aikana navetan omistajan tytär murtuu ja kertoo isälleen todellisen syyn palolle. Muistan miten tämä uutinen ei ilahduttanut kaikkia osapuolia ja eräs palossa mukana olleista käy läpsäsemässä murtunutta tyttöä kasvoille kesken koulupäivän.

Matkalla kuulesteluihin kerron todelliset tapahtumat vanhemmilleni. Isäni pysäyttää auton ja kehottaa minua kävelemään asemalle, sillä hän ei kehtaa sinne tulla sen vuoksi että hänen setänsä on asemalla töissä. Minä ja äiti jatkamme jalkaisin matkaa.. On äärettömän nöyryyttävää kertoa koko tarina laitoksella, mutta samalla se on helpottavaa ja yksi murhe vähemmän kannettavana. Kaikki tietää totuuden ja nyt seuraavaksi onkin aika jännittää korvauksien suuruuksia. 



Fakta on se että navetta joka vielä muutama päivä sitten loisti kaupungin isoimpana on tällä hetkellä meidän toimestamme pelkkä kasa mustia hiiliä. Siitä ei siis todellakaan ole jäänyt jäljelle mitään.

Olen niin nuori että en tarkalleen tiedä mitä on luvassa ja miten asia etenee. Lopulta asia ratkeaa meidän onneksemme niin että vakuutus korvaa kaikki vahingot ja me emme maksa virheestämme penniäkään. Hienoa, koska uskon summan olevan sen verran suuri että maksaisin sitä varmana vieläkin.

Saan ensimmäisen kotiarestini. Onneksi jo vajaassa viikossa vanhempani ovat luottavaisia suhteeni ja päästävät minut käymään kaupungilla. Siihen aikaan hengaamme ärrän pihalla ja imemme markan tikkareita. Tämäkään kerta ei ole poikkeus. Istumme kavereidemme kanssa siinä ja käymme asiaa läpi jälleen kerran. Tuntuu että olen selittänyt asian kaikille jotka olen viimeisten päivien aikana tavannut. 

Iltalehden otsikko kertoo: "Jari Kurri ja Tiina eroavat!". Miksi muistan tämän lööpin? Siksi että Tiina on Uudestakaupungista ja hänen veljensä ovat kaupungin tunnetuimpia puliukkoja. Seuraavassa hetkessä tämä toinen veljistä sitten on edessämme. Örisee humalassa ja osoittaa lööppiä. Olen aina pelännyt kovassa humalassa olevia ihmisiä ja niin on tälläkin kertaa. Ystävällisesti koitamme ohjata miestä pois, mutta turhaan. Hän käy kurkkuuni kiinni, nostaa seinään ja siitä sitten heittää parkissa olevan auton konepellille. Kierin autotielle ja olen melkein jäädä auton alle. Ärrän myyjä soittaa poliisit paikalle ja muutamassa minuutissa olen antamassa lausuntoa pahoinpitelystä. Vanhemmilleni soitetaan jälleen. Voitte olla varmoja että kotiarestini jatkui tämän jälkeen vaikka nythän minä tosiaan olin vain ja ainoastaan uhrin roolissa. 


Asiasta käydään oikeudenkäynti vuoden päästä ja minulle määrätään maksettavaa 500 markkaa. Vittu, viisisataa markkaa siitä että todetaan että olisin voinut kuolla tässä jupakassa. En koskaan saanut rahoja, koska kyseessä oli pennitön ihminen. Voi olla että valtio maksoi summan tililleni, mutta en vaan koskaan huomannut sitä. 

Jotta saisin tarinasta vielä uskomattomamman niin kerrottakoon että sinä iltana kun Jari Kurri ja hänen silloinen vaimonsa tapasivat koitti Jari Kurri iskeä äitini (itse en ollut silloin syntynyt). Heillä oli edustusasunto Uudessakaupungissa ja he olivat viettämässä iltaa paikallisessa ravintolassa muiden kiekkoilijoiden kanssa. Äitini toimi ravintolassa tarjoilijana. Jossain vaiheessa iltaa Jari oli sanonut äidilleni että vaikka hän on kiertänyt maailmaa niin ei hän ole koskaan tavannut yhtä kauniita silmiä. Hän oli pyytänyt vielä lähtiessään äitiäni mukaansa, mutta äiti ei ollut lähtenyt. Työkaverit olivat kysyneet etteikö äitini tiennyt kuka oli kyseessä? Äiti oli vastannut että tiesi hyvinkin kuka oli kyseessä ja että olisiko hänen pitänyt pyytää nimmari perseeseen & näyttää se seuraavana päivänä työpaikalla. Tuona iltana Tiina oli juossut Jarin perään ja heidän tarinansa sai alkunsa. Haha. 

Kaikkien tapahtumien valossa olen aivan varma että taivaassa minulla on maailman parhaimmat suojelusenkelit. He ovat pelastaneet minut niin monesti ja niin monesta liemestä että edes yhden ihmisen sormet eivät riitä tässä laskutehtävässä. 

Nuoruudessa saa ja pitää kokeilla rajoja, mutta kaiken voi tehdä tyylillä. Kerron tämän tarinan siksi että kaikilla ei välttämättä ole yhtä hyvä tuuri elämässään. Joku toinen kaveriporukka olisi kuollut sinä yönä sinne navettaan ja joku idiootti vielä tulee kuolemaan vastaavassa tilanteessa. Älkää ikinä, milloinkaan, missään kokeilko vastaavaa. Jos pitää saada pää sekaisin niin tehkää se viinalla ja käyttäkää sitäkin kohtuudella. Pitää osata sanoa ei. Itse en valitettavasti osannut ja menin massan mukana. Siihen aikaan kun tämä oli suurinta huutoa kaupungissamme. Jos jotain hyvää pitäisi tuosta illasta hakea niin en muista että olisin koskaan sen jälkeen törmännyt nuorisotalon pihalla tai muuallakaan ihmisiin jotka imppaisivat bensaa. Kun tarina tuli julki oli se kaikkien huulilla & meistä tuli varoittavat esimerkit. Voi että paljonko meitä kiusattiin tuon tapahtuman vuoksi.. Tuo ilta kuitenkin toi minun päähäni järjen ja se lopetti ne pahimmat teinivuodet jotka olin käyttäytynyt aivan hirveästi. 9.luokalle mentäessä olin rauhoittunut jo niin paljon että minua ei välttämättä olisi samaksi ihmiseksi tunnistanut.. 



Ps. Kun ne teidän vanhemmat tekee teille rajoja ja teidän maailma murenaa palasiksi niin muistakaa ette ne tekee sen rakkaudesta. Ja juuri siitä syystä että sinä et olisi siellä palavassa navetassa tai ärrän pihalla puliukkojen maalitauluna. Ne on myös itse ollut joskus nuoria ja tietävät mitä tekevät & tekevät sen vain teidän parhaaksi. Olen kuitenkin sitä mieltä että nuoruudessa pitää olla se "hetki" kun tajuu miten asiat riistäytyy käsistä ja jotain on tehtävä että näkee vielä seuraavatkin syntymäpäivänsä.

Kerron tämän tarinan siksi että minun nuoruudessani ei ollut blogeja joista lukea esim. vastaavia tilanteita jotka olisivat ehkä saaneet järkeä päähäni edes hitusen. Kaikkien vuosien jälkeen kun olen ollut julkisuudessa ja miettinyt että miksi olen täällä? Mikä tehtävä minulla on? Uskon että on olemassa kohtalo ja minun kohtalo ei voinut ohjata minua tänne turhaan. Sen taustalla on pakko olla jotain suurempaa. Ehkä se oli vaikka sitten niin että minun pitä saada päähänpisto kirjoittaa tämä kirjoitus jolla ehkä toivon mukaan pelastan vaikka yhden nuoren joka suunnitteli jotain tyhmää päässään, mutta ennen sitä toteutusta se löysi tiensä vaikka vahingossa tänne.

Aamen! 

43 kommenttia:

  1. Ihana postaus jälleen kerran !

    VastaaPoista
  2. Voin kyllä valitettavasti sanoa että edelleenki impataan bensaa. Kylläkin suoraan moposta mutta anyways :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ei /: no toivottavasti tämä blogi saisi edes yhteen nuoreen järjen että se on maailman älyttömintä! Ja ei missään nimessä terveellistä.

      Poista
  3. Arvostan sua päivä päivältä vaan enemmän ja enemmän!

    VastaaPoista
  4. Kyllä oli ajatuksia herättävä postaus. Huhu. Itsehän olin alaikäisenä liian kiltti, olin kotona en juonut tai polttanut tai ollut yömyöhään keslustassa. En ole ikinä ollut edes kotibileissä. Silti elämäasäni on tapahtunut paljon, kotiolot ei ollut parhaat asuin 8kk e nenkuin täytin 18 lastenkodissa... Oli. Kaksi kertaa oikeudessa ja poliisikuulusteluisa yms. Nyt oöen koleillut rajoja aökohoöin kanssa, muuhun päätäaekoittavaan en koske. PUS! Mahtava teksti kerrassaan.

    VastaaPoista
  5. Mä arvostan sua aina vaan enemmän. Ihana postaus <3 kuivailen tässä kyyneleitä
    Kiitos Niko

    Aada

    VastaaPoista
  6. voi nikooo! en oo ikinä kuullut bensan imppauksesta, mutta ihan huigeee kirjotus. siis tää on sitä esimerkkiä nuorille parhaimmillaan. Onneksi oot vielä kirjoittamassa tätä ja uskalsit ja halusit jakaa näin henkilökohtaisen jutun kaikille.

    VastaaPoista
  7. Hitto että sua kohtaan nousee arvostus koko ajan! Sä oot ihanan erilainen ja kerrot näitä sun tarinoita julkisuuteen silleen et me nuoret saadaan käsitys siitä ettei saa tehdä samoja virheitä. Oot ihana :*

    VastaaPoista
  8. Aivan ihana postaus! Täällä taas kuivaillaan kyyneleitä tämän jäljiltä, mutta ei haittaa. On itsekin tullut koettua paljon(niin hyvää kuin pahaakin), vaikka vasta 16(kohta 17) olenkin, että osaan hyvin kuvitella tilanteet mihin olet joutunut. Toivottavasti edes joku nuori saa järkeä päähänsä tästä kirjoituksesta.

    Pakko sanoa, että olet vaan niin ihana ja näitä kirjoituksia lukee aina mielellään, vaikka sitten saisitkin itkemään niin silti. :*

    VastaaPoista
  9. Muistan ote ala-aste ajoilta sen ku oltiin kattomassa ku isommat pojat imppas kesken koulupäivienki ja kukaan ei puuttunu siihen. Nykypäivänä näkee samoja tyyppejä niin huomaa kyllä että eivät oo viisastuneet yhtään.

    VastaaPoista
  10. Sä oot ihme mies ! Oot selvinny niin monista asioista :o pus<3

    VastaaPoista
  11. en oo paljoa sun tekstejä lukenu, mutta tää sai mun mielenkiinon ja oho sähän osaat kirjottaa! ei sillä että luulisin ettet osaa kirjottaa, mutta osaat kirjottaa tosi miellyttävästi ja elävästi!

    VastaaPoista
  12. wow. en osaa sanoa muuta tän jälkeen.

    VastaaPoista
  13. Arvostus nousi taas sua kohtaa, ei monella olis pokkaa näin aroista asioista kertoa tuhansille.
    Oot ihana <3

    VastaaPoista
  14. Karmiva mutta opettavainen tarina! Olet mahtava Niko!♡:)

    VastaaPoista
  15. Oot mun sankari ja ihailen sua <3 + tosi ihana ja asiallinen postaus, kiitos siitä Niko <3

    VastaaPoista
  16. Toi oli ihana postaus :3 Ja söpö toi kuva 90 luvult! söpöt rastat <3

    VastaaPoista
  17. Niko sä oot hieno ihminen!<3

    VastaaPoista
  18. Ihanaa, et uskallat kertoo tällasista asioista näikin julkisessa paikassa. Superkiva asiallinen postaus :) ♥
    P.S mullakin tuollainen whatever -pipo :3

    VastaaPoista
  19. No onneksi silloin oli jo Iltasanomat, johon pääsitte varoittavaksi esimerkiksi.
    Toi tarina on aivan kamala. Kyllä sen ehkä jo nyt 10 vuoden jälkeen voi kertoa, mutta heti sen jälkeen on varmasti hävettänyt tuhannesti.

    Onneksi mä olen ollut nynny.

    VastaaPoista
  20. Vau mikä kirjotus.. Meni kyllä kylmät väreet tota lukiessa..

    VastaaPoista
  21. Wow! Ite oon ollu kaveriporukan kanssa jossai junatunnelissa chillaamassa. kuljin kanssa massan mukana :/ kiitos niko tajuan taas elämästä hieman lisää!<3

    VastaaPoista
  22. Tulipa hieman oma teini-ikä mieleen...

    VastaaPoista
  23. Täälläkin nuorena harrastettu imppaamista...siis niiiin järjetöntä hommaa et ei tosikaanja noloa todellakin!! No onneksi aina typeryyksistä hengissä selvitty! Typeryyksiä tottakai nuorten keskuudessa edelleen harrastetaan mutta ei ehkä onneksi niin paljon kuin ennen kun nykyään on aika muodikasta olla fiksu ja filmaattinen :)

    VastaaPoista
  24. Ihan mahtava ja ajatuksia herättävä postaus! :) <3

    VastaaPoista
  25. vetää sanattomaksi. oot selviytyjä.

    VastaaPoista
  26. siis täh :D miksköhän se kommentti ei tuu :D mutta siis mitä sulla on lauantaina 18 päivä tai maanantai 20 `? Mulla on sillon vapaata, nii vois istuu sun luona iltaa ja tehä jotain hyvää ruokaa, ilman baareja <3

    VastaaPoista
  27. Hyvä teksti!!!! Kiitos! !!!

    VastaaPoista
  28. Haha ! just ku luin tämän nii taustalla kuuluvalta ylex ltä kuulu uutisissa kuinka porissa viranomaiset miettivät keinoja puuttua nuorten imppaukseen. :D

    VastaaPoista
  29. Uskon että jos joku joka imppaa bensaa näkis tän ni heti varmana lopettais.

    VastaaPoista
  30. No huhhuh. Onnex ei käyny pahemmin & oot kertomassa mitä ei kanzi tehä.

    VastaaPoista
  31. Huikeeta kuinka hyvin saat puettua sun ajatukset sanoiksi ja viestittää meille kaikille nuorille tämän asian pointin ja vaarallisuuden! Olen samaa mieltä noiden kanssa jotka sanovat että arvostus nousee sua kohtaan päivä päivältä, näin se todellakin on munkin mielestä! Oon oppinu arvostaan sua ihmisenä ja muitaki! Mut tää teksti sai mulle kyyneleet silmiin, vaikkei omaan nuoruuteeni kuulu vastaavaa. Serkun nuoruuteen kuuluu se on tuntunu hirveeltä ku se vaa menee ja nyt onneks rauhottunu iän myötä! Ps' niko oot aivan mahtava ihminen ja oot suuri esimerkki nykynuorille! Kaikkien jotka on tässä tilanteessa nyt nuorena, ehkä tämä sais ne nuoret ajattelemaan järjellä! :)
    -Hanski

    VastaaPoista
  32. Pakko lähteä vessaan ripulipaskalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. katoha, nii on munki pakko! pistäpä kopo!!

      Poista
    2. katoha, nii on munki pakko! pistäpä kopo!!

      Poista
  33. pysäyttävää tekstiä..sitä alko oikeesti miettiin kui lähellä voi kuolema olla jos tekee jotain tyhmää...

    VastaaPoista
  34. Isäni kertoi mulle joskus et hänen kaverin lapsi oli kerran kokeillu imppaamista just noin 15 vuotiaana. Suoraan siit sairaalaan ja kuoli sitte samana iltana.. Ton ku kerroin aikanaa kavereille ni ei meijän kaveriporukka onneks lähteny kokeilee :)

    VastaaPoista
  35. Altistaako nuorena imppaaminen homoseksuaallisuuteen, jos niin varokaa nuoret.

    VastaaPoista
  36. järkyttävää touhua!:DDDihan oikeesti,järkyttävää!

    VastaaPoista
  37. tää oli tosi liikuttava tarina ja sai mut oikeesti miettii pitäiskö joitain asioita tehdä toisin

    VastaaPoista
  38. Mä asuin niin ikään Ukissa, olen sua pari vuotta vanhempi. Olin se hiljainen joka ei koskaan käynyt missään, joten en tiennyt tästä bensailmiöstäkään. Mutta usko tai älä, vasta nyt mä kuulen miksi se navetta paloi! Että jos yhtään lohduttaa, niin ihan kaikki ei asiasta tienneet. Tai ehkä se ei enää tässä vaiheessa niin lohduta. :D

    VastaaPoista

http://nikojuhanisaarinen.blogspot.com