Haukkasin omenaa ja meinasin kulkea valo kohti..

Mulla on takana todella raskaat 24 tuntia. Tiedättekö kun nousee väärällä jalalla sängystä ja tuntuu että sun ympärillä leijailee sellainen epäonnen pilviharso. Nyt mä kuitenkin sain univelkoja nukuttua pois ja heräsin itseasiassa tuossa tunti sitten. Nyt on olo jo huomattavasti parempi ja musta tuntuu että tämä vapaapäivä tuli juuri oikeaan saumaan, koska kuudes yö töissä olisi voinut olla jo kohtalokas.

Kaiken kruunasi viime yönä tämä:

Mun ei oikeasti pitäisi olla millekkään allerginen,koska mähän olen koelapsi (eli mua ja mun terveyttä on seurattu koko elämäni & olen osa euroopan laajuista tutkimusta) eli mä todellakin olen käynyt kaikki mahdolliset testit läpi. Menin sitten syömään yöllä omenan ja muutaman pähkinän.. hetken päästä mun kurkku turposi ja alkoi tuntumaan siltä että siellä on iso kivi! Lisäksi mun silmä alkoi vuotamaan, muuttui punaiseksi ja kello 06 mennessä se oli melkein muurautunut umpeen. Tässä kuvassa mä vielä näytän suhteellisen "terveeltä", mutta olisitte nähnyt kuinka mä kärsin yöllä.. Se oli muuten vaan minuuteista kiinni että olisin soittanut ambulanssin, koska tuntu että mulla alkoi hengityskin olemaan jo niin vaivalloista.. Kittasin kuitenkin litran tai kaksi vettä & mun olo alkoi hieman kohentumaan.

Selvisin pelkällä säikähdyksellä ja tuossa hetki sitten kun heräsin niin mulla on kaksi täysin saman kokoista silmää ja kurkkukaan ei ole enää lainkaan turvoksissa. Oon kuitenkin kuullut että tämmöset kaikki on jopa hengenvaarallisia ja niihin voi menehtyä & mä tunnetusti olen yhtä kuin = draama. Eli mä melkeen jo lähettelin jäähyväisiä sukulaisilleni yöllä ja kiittelin katsojia menneistä kolmesta vuodesta.

Mä päätin että kun tämä vuorokausi on ohi ja mä herään uuteen päivään niin en anna minkään pilata sitä. Pakko sanoa että olen hieman ottanut nokkiini nyt "anonyymien vuodatuksista" ,koska saan niin paljon sekopäisiä kommentteja täällä ja muualla että meinasin jo eilen tämän tuskaisen 24 tunnin aikana poistaa blogini ja facebookkini verkosta..

..Mutta kun yksi asia kusee niin kusee kaikki. Se on niin totta. Nyt mun asiat kusi ja pahasti, mutta jospa seuraavan 24 tunnin aikana tapahtuisi sitten jotain jätte-super-jännää, koska tarvitsisin sellaista pientä piristystä arkeen ja tähän kaikkeen. Oon kuitenkin iloinen ja kiitollinen kaikille jotka aina jaksaa mua tsemppailla ja palauttaa mut maanpinnalle kun tuntuu että olen vajoamassa suohon kaiken tämän herjan ja negatiivisuuden keskellä. Olette mielessä <3

PS. Vai olisiko vain niin että mulle ei sovikkaan tämä treenaaminen / terveelliset elämäntavat? :D

Kivaa lauantain jatkoa.